Kakkuja, shakkia ja kuntopiiriä – mikä pitää futsalistan vireessä korona-aikana?

Niin futsalpelaajien kuin muidenkin talvipalloilusarjojen urheilijoiden kevät nyrjähti kertarysäyksellä uuteen, odottamattomaan asentoon, kun koronavirus pysäytti kaiken kilpailutoiminnan ja joukkueharjoittelun lähes koko maailmassa kuin seinään. Miten siitä on selvitty ja mitä futsalistat puuhailevat poikkeustilan aikana? Nettitoimitus kyseli kuulumisia kolmelta Dynamo-tähdeltä, Mikko Kytölältä, Juho Väinälältä ja Jere Intalalta.

Millä tavoin olette pitäneet huolta fyysisestä kunnosta ja futsalissa vaadittavista ominaisuuksista poikkeusoloissa?

Mikko: ”Kauden keskeydyttyä pidin pienen tauon kovasta ja systemaattisesta harjoittelusta, koska kaikki kilpailulliset tavoitteet vietiin näköpiiristä ja kroppa kaipasi pientä kevennystä.

Kuva: Mikko Kytölä pitää kuntoaan yllä monipuolisesti.

Oli kuitenkin pettymys, kun kausi loppui kesken juuri, kun olin itsekin pääsemässä takaisin kuntoon.

Aloitimme Jukan kanssa suunnitelmallisen harjoittelun pääsiäismaanantaina. Ohjelmassamme on pallotreenejä kahdestaan, voimaharjoittelua, circuitia, vammojen ennaltaehkäisyä ja erilaisia juoksutreenejä, joista osa on varsin rankkojakin. Treenikertoja tulee tässä vaiheessa 7-9 viikkoon. Suunnitelmallisuus ja yhdessä tekeminen motivoivat, on tärkeää pysyä kunnossa ja jopa kehittää joitain ominaisuuksia näin poikkeusoloissakin. Minulle omaehtoisesti harjoittelu ei ole iso ongelma, sillä olen kasvanut siihen vuosien mittaan.”

Jere: ”Kausi loppui yllättäen ja kauden päättymisen jälkeen en itse pitänyt mitään pidempää taukoa reenaamisesta. Reenaaminen piti etenkin alkupäivinä henkistä vireyttä yllä. Teen päivittäin jonkinnäköisen kuntopiirin, joka sisältää liikkuvuutta ja koko vartalon voima- ja kestävyysharjoittelua. Olen käynyt myös lenkkeilemässä enemmän kuin ikinä aikaisemmin. Noin kerran viikossa olen käynyt myös tekemässä porrasreenin, joka koostuu peruskuntoharjoittelusta, ja nopeuskestävyysharjoitteista. Pallon kanssa olen käynyt myös tekonurmikentällä vähintään kerran viikossa pitämässä lähinnä hauskaa.”

Juho: ”Itselläni lähtökohtana ei ole vielä ollut erityisten futsalspesifien ominaisuuksien ylläpito tai kehittäminen, vaan olen pyrkinyt löytämään mielekkäitä ja monipuolisia tapoja liikkua. Olen käynyt mm. useassa eri luontokohteessa samoilemassa, sekä lenkkeillyt niin kävellen kuin juostenkin. Lenkkeily saattaa joskus olla hieman puuduttavaa, joten siinä lomassa on tullut etsittyä myös toistakymmentä geokätköä. Myös Jyväskylän kaupungin lukuisat pallopelikaukalot ovat tulleet tutuiksi. Pallon kanssa voi luonnollisesti treenata myös sisätiloissa, kunhan liian arvokkaita sisustusesineitä ei ole lähettyvillä. Myös kuntopiiri olohuoneen lattialla on tullut tutuksi, vaikkei se aivan lempipuuhaani olekaan.”

Mitä keinoja teillä on ylläpitää henkistä vireyttä, positiivisuutta ja jaksamista? Mikä kannattelee?

Juho: ”Päivittäinen liikunta on varmaan itselleni se ykkösjuttu. Korona on monille varmasti mahdollisuus viettää enemmän aikaa perheenjäsenten kanssa, kannattaa käyttää se laadukkaasti! Olen kiitollinen, että avopuolisoni lähtee lähes kaikkiin liikunta-aktiviteetteihin mukaan, joten yksin ei ole juurikaan tarvinnut harjoitella. Nyt on mielestäni myös hyvä aika opetella jotakin uutta, kun vapaata aikaa on normaalia enemmän. Itse olen esimerkiksi leiponut elämäni ensimmäiset kakut. Kannattaakin antaa itselle siis ainakin välillä lupa hieman herkutella!”

Kuva: Juho Väinälä - tulinen taistelija rentoutuu myös leipomalla.

Mikko: ”Uusi kausi tulee vastaan aina, ja ennen kaikkea jokainen maajoukkuepelaaja haluaa olla valmis, kun syksymmällä taistellaan - toivottavasti - pääsystä MM-kisoihin otteluparissa Serbiaa vastaan. Joukkuetreenit ja kilpaileminen ovat nyt jäähyllä, niin omatoimisella harjoittelulla on korostunut rooli. Omien treenien suunnittelu ja toteutus, fysiikkavalmentajan antamiin ohjeisiin pohjautuen, tuovat itselleni paljon tyydytystä. Lisäksi nyt on normaalia enemmän aikaa suunnittelulle ja opiskelulle: valmennustoiminnan kehittäminen ja mielenkiintoisten etäkurssien suorittaminen ovat olleet omalla agendallani nyt vahvasti. Olen myös palannut shakin pariin useamman vuoden tauon jälkeen - jossain on kisattava!”

Jere: ” Tällä hetkellä reenaaminen on ehdottomasti isoin asia, joka ylläpitää henkistä vireyttä ja positiivisuutta. Myös usko siihen, että seuraavasta kaudesta tulee vielä parempi kuin edellisestä motivoi ja pitää henkistä vireyttä yllä.”

Sulkuaika rajoituksineen on tuonut urheilulle monenlaista harmia ja vahinkoa, mutta voiko siitä seurata myös jotain hyvää yksittäisille urheilijoille, seuroille, lajeille tai urheiluyhteisölle?

Jere: ” Ensimmäisenä itselle tuli mieleen se, että edellisen kauden aikana loukkaantumisista kärsineet pelaajat saavat nyt rauhassa palautua ja paikkailla itsensä kuntoon. Tällainen poikkeustilanne muistuttaa myös urheilijoita siitä, että vaikka urheilu on suuri osa elämää, on elämässä myös tärkeämpiä asioita.”

Kuva: Jere Intala hakee treenaamisesta positiviisuutta.

Juho: ” Nyt kun se ei ole mahdollista, niin kyllähän tässä huomaa miten mukavaa joukkuekaverien kanssa on viettää aikaa päivittäin. Toivottavasti erilaiset urheilu- ja lajiyhteisöt palavaat aikanaan pelikentille tiiviimpinä ja yhteisöllisempinä kuin aikaisemmin.”

Mikko: ”Kuten futsalkentälläkin myös nyt oleellista on sopeutuminen. Vaikean tilanteen voi kääntää joillain elämän alueilla eduksikin. Yksittäiselle urheilijalle - esimerkiksi vaikka nuorelle pelaajalle - omatoimisesta harjoittelusta voi nyt kehittää hyvinkin tavan, joka säilyy ja josta on hyötyä tulevaisuudessakin. Valmentajan näkökulmasta videovälitteiset etätreenit ovat asia, joista voi olla iloa koronasulkujen purkauduttuakin: saliaika on usein hyvin kortilla, joten tietynlaiset fysiikkaosiot saattaisivat olla kätevimpiä vetää aina etänä jo siksikin. Myös vaikkapa omien pelien videoanalyysiin etäpalaverit sopivat yllättävän hyvin. Korona-ilmiöksi voidaan laskea niin ikään vanhojen pelien katsominen kilpailujen ollessa tauolla. Itsekin olen katsonut läjän vanhoja pelejämme - osin nostalgisella silmällä, mutta paljon myös siitä näkökulmasta, miten voisin kehittää omaa ja joukkueen peliä.

Laajemmassa perspektiivissä hyvä asia urheilulle voisi potentiaalisesti olla vaikkapa lajien välinen - esimerkiksi valmentajien keskinäinen - kommunikaatio, jolle juuri nyt voisi olla oivallinen aika. Kaikki solidaarisuuden teot kriisin keskellä ovat myös hienoja ja luovat positiivista kuvaa seuroista, lajeista ja urheilusta ylipäänsäkin.”

Kuva: Myös junioreiden harjoittelusta on huolehdittu etätreeneillä ja ohjeilla.

Näillä ajatuksilla kun jatketaan, ei liene epäilystäkään, etteikö punamusta miehistö ole syksyllä entistäkin ehommassa iskussa uutta kautta varten.

Forza Dynamo!