29.02.2016 Maajoukkue pelaa Ruotsia vastaan - haastattelussa Jukka Kytölä
19.6.2019 15:12 Uutiset / Jaoston pääsivusto

Maajoukkue pelaa Ruotsia vastaan - haastattelussa Jukka Kytölä

29.02.2016

sveriges_fotbollsforbund.jpgSuomen miesten futsalmaajoukkue aloittaa vuoden 2016 kahdella ystävyysottelullaSkövdessä länsinaapuria vastaan. Ensimmäinen ottelu pelataan tänään karkauspäivänä ja toinen tiistaina 1. maaliskuuta. Molempien otteluiden alkuvihellys Arena Skövdellä piipataan klo 20 Suomen aikaa (klo 19 Ruotsin aikaa).

Dynamon pelaajistosta maajoukkuereissussa ovat jo tuttuun tapaan Jukka Kytölä, Arash Muridiyazd ja maalivahti Juha-Matti Savolainen. Lisäksi maajoukkueen runkomiehinä häärii entisiäkin kadylaisia: Miika Hosio (GFT) ja Mikko Kytölä (Real Cefalù). KaDyn Markus Rautiaisen nopea kehitys on myös pantu merkille, sillä hänet nimettiin maajoukkueen reserviin, josta miehistöä tarpeen mukaan täydennetään. Debyytti jäi kuitenkin Rautiaiselta vielä tulevaisuuteen, sillä varasijoilta mukaan Göteborgin-koneeseen kutsuttiin tällä kertaa debytanteiksi Jaakko Alasuutari (SiFu) ja Lassi Lintula (Ilves).

Melko nuoresta iästään (27) huolimatta KaDy-kapteeni Jukka Kytölällä on perspektiiviä futsalmaajoukkueen toiminnasta peräti seitsemän kilpakauden ajalta. KaDyfutsal.net vetäisi ”Kajukia” maajoukkueaiheeseen haastatteluun.

kajuk.jpg– Palataan aluksi Turkin ?zmirissä joulukuussa pelattuihin MM-karsintoihin. Siellähän löylytitte isäntämaa Turkkia kunnolla, mutta Euroopan eliittiin kuuluvat Venäjä ja Serbia osoittautuivat liian koviksi luiksi. Kuitenkin EM-nelosta Serbiaa vastaan Suomi kamppaili aivan tasaväkisestä ja olisi hiukan paremmalla onnistumisella edennyt lohkokakkosena Venäjän kanssa jatkokarsintaan. Millainen reissu tämä oli, Jukka, sinun näkökulmastasi, ja jäikö kitkerän jatko-otteluista karsiutumisen ohella mitään erityistä käteen?

– Reissu oli raskas ja päällimmäisenä fiiliksenä tietenkin pettymys karsiutumisesta, sillä aito mahdollisuus jatkoon pääsylle oli olemassa. Taas kuitenkin opittiin jotain. Nähtiin oma kehittymisemme, sillä reilu vuosi sitten pelattiin Turkin kanssa 1–1 ja nyt voitettiin heidän maaperällään 2–8. Lisäksi taisteltiin suhteellisen tasaväkisesti Euroopan top-10-maihin kuuluvaa Serbiaa vastaan. Nyt ollaan tämän vuoden aikana kerätty todennäköisesti myös sen verran rankingpisteitä, että jatkossa arvokisakarsintoja ei tarvitse aloittaa Euroopan esikarsintakierrokselta.

– Turkki oli selkeä heittopussi, joka oli nähtävästikin valmistautunut MM-esikarsintaturnaukseen muita heikommin. Mikä ratkaisi lohkon Venäjän ja Serbian eduksi? Mitä etenkin Serbiaa vastaan olisi pitänyt tehdä toisin?

– Venäjän ja Serbian rutiini, taitotaso ja lajikokemus olivat vielä meitä edellä, vaikka pystyimme kuromaan näitä umpeen ajoittain hyvin toimineella aggressiivisella joukkuepuolustuksella. He pelaavat viikoittain selvästi kovempia pelejä kuin me täällä kotoisessa Futsal-Liigassa.

Serbiaa vastaan saimme riittävästi maalipaikkoja, mutta viimeistelystä puuttui huolellisuutta ja heidän maalivahtinsa Miodrag Aksentijevićpelasi myös maailmanluokan ottelun. Toki myös heidän maalinsa tulivat liian helposti. Kaikilla meillä oli tiedossa heidän kaksi vaarallisinta pelaajaansa, Mladen Kocić ja Marko Perić, joita ei olisi saanut päästää lähelle maalia, mutta niin vain kumpikin kävi ujuttamassa yhden.

– Virittäydytään futuuriin ja maajoukkueen vuoteen 2016. Käsillä on välivuosi arvokisakarsinnoista; onko suunnitteilla kenties sukupolvenvaihdos? Itse aiot varmaan vankasti pysyä mukana, koska pelivuosia sinulla on vielä runsaasti?

– Maajoukkueen vuosi 2016 on toistaiseksi melko suuri arvoitus, sillä karsintoja tosiaan ei pelata tänä vuonna. Ainoat varmistuneet harjoitusottelut ovat toistaiseksi Ruotsia vastaan helmikuun lopulla ja Englantia vastaan toukokuussa, molemmat vieraissa. Mićonjatkosopimus on kuitenkin loistava juttu ja se osoittaa, että myös Palloliitto haluaa panostaa futsaliin tulevaisuudessa.

Välivuosi antaa aikaa uusien (nuorten) pelaajien testaamiselle ja sisään tuomiselle maajoukkueeseen. En kuitenkaan näe, että nykyisestä ryhmästä kukaan olisi omasta halustaan lopettamassa, eikä näin tarvitsekaan olla. Jos tulee uusia kovempia pelimiehiä, jotka pääsevät hyvin sisään joukkueeseen, niin sitten asia on eri. Maajoukkuetta ei kuitenkaan voida automaattisesti koota ns. parhaista liigapelaajista, sillä kovissa kv-peleissä korostuvat pitkälti kokemus, taktinen ymmärrys, neljän pelaajan yhteispeli ja meillä maajoukkueessa etenkin joukkueena puolustaminen. Itse aion toki jatkaa maajoukkueessa.

ara_kajuk_ja_maagi_majussa_4.12.2014.jpg

Kuva: Maajoukkueen iloinen kolmikko Arash Muridiyazd, Jukka Kytölä ja Miika "Maagi" Hosio.

– EM-karsinnat ovat kilpakalenterissa sitten alkuvuodesta 2017; millä konsteilla Suomi pääsee lopulta arvokisoihin?

– EM-karsinnat 2017 ovat tosiaan seuraava suurempi etappi maajoukkueelle. Näissä pärjääminen edellyttää, että maajoukkue pääsee kokoontumaan säännöllisesti pääasiassa 1–2 kuukauden välein ja että pääsemme pelaamaan harjoitusotteluita itseämme lähtökohtaisesti kovempia maita vastaan. Toivottavasti pisteemme riittävät myös suoraan varsinaiselle karsintakierrokselle, jotta meillä olisi lohkossamme lähtökohtaisesti yksi meitä heikompi maa. Arpaonnea emme mielestäni kuitenkaan tarvitse, sillä olemme osoittaneet pystyvämme tasaväkisesti kilpailemaan Euroopan ns. kakkoskorin maita vastaan. Toki yksittäisissä karsintaotteluissa päivän kunnolla ja onnellakin on oma merkityksensä. EM-kisoihin pääseminen vaatii nappionnistumista etenkin puolustuspelissä vähintään kahdessa yksittäisessä ottelussa.

jukka_kytola-lahikuva2014.jpg

– Peilataan lopuksi pitkää maajoukkueuraasi – Arashia ja "Juppista" unohtamatta – vielä KaDyn toimintaan. Mikä anti maajoukkuetoiminnalla on KaDylle? Nyt Dynamosta on vankasti maajoukkueringissä maalivahti ja kaksi kenttäpelaajaa, joista sinä olet vieläpä pelaaja-valmentaja KaDyssa. Mitä elementtejä verrattain jyrkässä kehityskäyrässä olevan maajoukkueen toimintatavoista tai opeista voi siirtää tai soveltaa Dynamoon? Toisaalta tekevätkö esimerkiksi Ilves, GFT ja Sievi kenties samaa; onko Dynamolle maajoukkuetoiminnasta lopulta mitään kilpailuetua?

Ehkä suurin maajoukkuetoiminnan anti Dynamolle on siinä, että myös muut kuin maajoukkuepelaajat innostuvat seuraamaan lajia ja tarkkailemaan, mitä itseään paremmat pelaajat tekevät kentällä. Toki he myös voivat oivaltaa oman mahdollisuutensa kehittyä treeneissä ja pelaajissa meidän maajoukkuepelaajien mukana. Samalla he saavat kokemuksia siitä, että emme me maajoukkuepelaajat periaatteessa ole sen erikoisempia pelaajia, kuka tahansa voi osoittaa pärjäävänsä treeneissä maajoukkuepelaajia vastaan. Tiiviys ja aggressiivisuus puolustaessa sekä pelattavana oleminen ja oikeanlaisen rytmin löytäminen hyökätessä ovat sellaisia juttuja, joita itse yritän vahvasti tuoda KaDyn peliin.

– En kuitenkaan usko, että Dynamo saa maajoukkuetoiminnasta mitään suurempaa kilpailuetua, sillä myös GFT:stä, Ilveksestä ja Sievistä on suunnilleen saman verran pelaajia maajoukkueen mukana, ja myös he ajattelevat peliä paljon sekä kokonaisvaltaisesti että pienet yksityiskohdat huomioiden. Näin ollen kärkijoukkueiden lajitieto-osaamisessa ei ole suuria eroja, vaan erot tulevat siitä, miten hyvin valmentajat saavat oppinsa perille ja miten pelaajat pystyvät toteuttamaan niitä alati muuttuvissa pelitilanteissa. On tärkeää, että pelaajat oppivat itse ajattelemaan peliä ja tiedostavat omat vahvuutensa sekä kehitettävät osa-alueensa.

– Onnea KaDy-kolmikolle ja koko maajoukkueelle Ruotsin kaatoon!


   
Lisää uutisia
Kampuksen Dynamo ry
«  Syyskuu   »
Kategoriat